LÖYTÖELÄINTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET

Yleistä

Ulkomaisten kulkukoirien ja kodittomien koirien pelastamistoiminta - rescue-toiminta tai löytöeläintoiminta on Suomen eläinsuojelukentällä melko nuori vapaaehtoistoiminnan muoto. Vanhimmat yhdistykset ovat toimineet Suomessa vasta 10 vuotta. Yhdistysten toimintatavat ovat muokkautuneet matkan varrella ja vakiintuneet ilman että niihin liittyviä eettisiä periaatteita on vielä kirjattu. Tämän esitteen tarkoitus on esittää yhteiset eettiset periaatteet rescue-yhdistysten hallituksille, aktiivi- ja kannatusjäsenille sekä rescue-koiran omistajille.

Eettisten periaatteiden selkeys ja yhtenäisyys on erityisen tärkeää silloin, kun toiminnassa on tapahtunut jotakin eettisiä periaatteita loukkaavaa tai kun ilmenee epäily eettisestä rikkomuksesta. Eettiset periaatteet ovat luonnollinen osa toimintaa ja niiden tavoitteena on ennakoida ja varmentaa kaikkien yhteinen tahtotila ja ymmärrys niistä. Toimintakäytäntöjen kehittyessä ja yhteistoiminnan laajentuessa syntyy uudenlaisia tilanteita, joissa nykyiset eettiset periaatteet eivät ole riittäviä tai periaatteiden tulkinta voi muuttua. Tavoitteena tulisi olla toiminnan eettisyydestä keskustelu ja siitä tietoiseksi tuleminen.


Yleiset eettiset periaatteet

Löytöeläintoiminnan tavoitteita toteuttaessa tulee noudattaa eettisiä periaatteita, jotka perustuvat luovutussopimuksien ja maahatuontivaatimusten sovellutuksiin.  


Luovutussopimuksista sovelletut eettiset periaatteet

1. On erittäin toivottavaa että uusi koti kastroi/steriloi löytöeläimen (sekä uroksen että nartun), jollei terveydellistä estettä ole.

2. Mikäli löytöeläintä ei ole kastroitu/steriloitu, sitä (urosta tai narttua) ei saa tahallisesti astuttaa.

3. Mikäli löytöeläintä ei ole kastroitu/steriloitu ja narttu tulee vahingossa tiineeksi tai uros astuu nartun, asiasta tulee välittömästi kertoa sille yhdistykselle, joka eläimelle on kodin hakenut. Pennut suositellaan abortoitavaksi jollei raskaus ole edennyt liian pitkälle tai jollei ole terveydellistä estettä.

4. Löytöeläimelle tai sen pennuille kodin etsiminen ja myyminen ilman että uuden kodin hausta on sovittu asianomaisen yhdistyksen kanssa, ei ole hyväksyttävää.

5. Löytöeläimen lopettaminen ilman eläinsuojelullista syytä ei ole hyväksyttävää. Jos löytöeläin lopetetaan eläinsuojelullisista syistä, asiasta tulee kertoa asianosaiselle yhdistykselle välittömästi.

6. Löytöeläimen katoamisesta tulee kertoa välittömästi asianosaiselle yhdistykselle.

7. Löytöeläimen vastaanottajan nimen ja yhteystietojen muuttumisesta tulee kertoa asianosaiselle yhdistykselle.

8. Uusi koti sitoutuu siihen, että ei käytä ruumiillista tai henkistä kurittamista missään sen muodossa löytöeläimen kasvatuksessa/koulutuksessa, muutoin kuin hätävarjelutilanteissa.

9. Uusi koti sitoutuu tutustumaan ja noudattamaan löytöeläimen kasvatuksessa/koulutuksessa eläinsuojelulakia ja asetuksia (kts. sivu Eläinsuojelulaki Suomessa ja ulkomailla/erityisesti seuraeläinten eläinsuojelusäädökset)

10. Uusi koti sitoutuu ilmoittamaan asianosaiselle yhdistykselle välittömästi jos näkee tai kuulee eettisiä periaatteita rikkovaa toimintaa.

Maahantuontivaatimuksista sovelletut eettiset periaatteet

Raivotautirokotus

1. Alle 12 viikkoisia (3 kk)  koiran- tai kissanpentuja ei pitäisi pääsääntöisesti tuoda lainkaan Suomeen mistään maasta. Suositeltavaa olisi että pennut olisivat vähintään 16 viikkoisia (4 kk) ennen maahantuontia.

Emon vasta-aineet suojaavat pentua noin kolmen kuukauden ikään, jolloin ensimmäinen rabies rokotus suositellaan annettavaksi. Tätä nuoremmat pennut eivät usein kestä rokotusta ja saattavat kuolla siihen. Rokotuksen teho ei myöskään ole hyvä jos se annetaan ennen kuin koira on täyttänyt 3 kuukautta.

Eviran maahantuontivaatimusten mukaan raivotautia vastaan rokottamattomia alle kolmen kuukauden ikäisiä koiran- ja kissanpentuja ei saa tuoda Suomeen mm. Virosta, Espanjasta, Romaniasta tai Venäjältä (Kts. muut maat Eviran sivulta linkki alla).

Lemmikkieläimellä tulee olla annettu rabies rokotus 21 päivää ennen maahantuontia  (Viro, Espanja, Romania, Venäjä) ja siitä eläinlääkärin merkintä eläinpassissa. Eläimen tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista.

Korkean riskin rabies maista tuotaessa lemmikki sille pitää olla tehty rabies vasta-ainetesti ennen maahantuontia (mm. Intia ja Thaimaa) ja rabies rokote pitää olla annettu 4 kuukautta ennen maahan tuontia.

Ekinokokkoosimadotus (Suomessa Drontal/Droncit matolääke)

2. Lemmikkieläin pitää olla madotettu (Ekinokokkoosimadotus) enintään 30 päivää ennen maahantuontia, mistä pitää olla eläinlääkärin merkintä eläinpassissa (Viro, Espanja, Romania, Venäjä/kts. muut maat Eviran sivuilta/linkki alla). Evira suosittelee antamaan ekinokokkoosi lääkityksen uudestaan viikon kuluessa siitä kun koira on Suomeen tullut.

3. EU:n ulkopuolisista maista (Venäjä = raivotautivapaa tai pienen tartuntariskin maa ) tuotaessa eläimille tulee aina suorittaa eläinlääkinnällinen rajatarkastus yllä olevien vaatimusten lisäksi (eläinpassi, siru, madotus ja rabies-rokotus). 

Lisää tietoa Eviran maahantuontivaatimuksista:

Muita maahantuontiin liittyviä eettisiä periaatteita

 4. Lähtömaassa eläintä hoitaneen eläinlääkärin yhteystiedot tulee olla selvästi eläinpassissa, jotta uusi koti tai tulomaan eläinlääkäri saa häneen tarvittaessa yhteyden.

5. Matkustusolosuhteet. Sen lisäksi että tulee noudattaa lento- ja laivayhtiön määräyksiä, tulee myös varmistaa että lemmikki ei joudu matkan aikana kohtuuttoman suurien lämpötilan vaihdoksille alttiiksi tms. joka voisi vaarantaa lemmikin terveyttä matkan aikana.